Olen niin turhautunut kun en pääse treenaamaan ja kun ruoka ei maistu, on "pakko" syödä kaikkea paskaa. Tunnen itseni lihavaksi, rumaksi, ällöttäväksi, huonokuntoiseksi jättiläiseksi. Odotan niin sitä päivää, kun saan taas kirjailla tänne ihan normaaleja syömisiä ja normaalisti liikuntaa. Miten niin ne on mun keino hallita elämää?

Nyt olo on niin likainen ja kertakaikkiaan PASKA. Aamunkin aloitin Omar-karkeilla, joita eilisestä oli jäänyt. Yök. Miten mä ees kehtaan? Mua hävettää, tän bloginhan pitäis olla semmonen sporttinen urheilu- ja ruokapäiväkirjablogi ja nyt mä kuulostaan lähinnä 14-vuotiaalta anorektikolta. Että näin terve mäkin näköjään oon näiden asioiden kanssa, jees.

Tekis niin mieli vaan aloittaa semmonen vanha kunnon syömislakko, mutta onneksi tiedän, ettei se johda mihinkään. Mun on oikeesti oltava varovainen, etten menetä kaikkea hallinnantunnetta ja löydä itseäni jostain syömishäiriöklinikalta. No, siihen kyllä toisaalta menisi aikaa, on mulla sen verra läskiä....

No niin, tänään en sitten väen vängälläkään harrasta yhtään liikuntaa, sillä paras olis alkaa pikku hiljaa parantumaan.